Päätimme keväällä 2021, että alamme laskea jokaiselle Sievi Asuntojen tulevalle kohteelle hiilijalanjäljen. Tällä päätöksellä valmistaudumme jo ennalta tulevaan, sillä Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartan mukaan rakennusten elinkaaren vähähiilisyys tulee osaksi rakennusmääräyksiä 2020-luvun puoliväliin mennessä.
Hiilijalanjälkilaskenta perustuu Ympäristöministeriön arviointimenetelmään, joka on muokattu Suomeen sopivaksi EN-standardeista ja Euroopan komission Level(s)-menetelmästä. Meille laskennan tuottaa Insinööritoimisto Vesitaito Oy.
Mitä jalanjäljellä kuvataan?
Mutta mitä rakennushankkeen hiilijalanjälki sitten oikeastaan tarkoittaa? Hiilijalanjälki kuvaa rakennuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä koko sen elinkaaren ajalta. Eli kyseessä on laskennallinen jälki, jonka rakennus aiheuttaa ympäristöllemme haitallisten päästöjen muodossa.
Rakennuksen elinkaaren päästöt jakautuvat karkeasti kolmeen vaiheeseen:
1. Päästöt rakentamisvaiheessa
2. Päästöt sinä aikana, kun rakennuksessa asutaan
3. Päästöt rakennuksen purkamisesta ja materiaalin hävittämisestä sen elinkaaren päättyessä.
Rakentamisvaiheen osalta laskennassa huomioidaan myös materiaalien valmistuksen aiheuttamat päästöt ja asumisaikana rakennuksen korjaamisen aiheuttamat päästöt. Yksi suuri ja huomioitava asia on myös energian käyttö koko elinkaaren aikana.
Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttien massana, joka jaetaan rakennuksen lämmitetyllä pinta-alalla ja arviointijakson pituudella. Eli montako kiloa hiilidioksidiekvivalentteja rakennus päästää suhteessa pinta-alaansa vuoden aikana.
Lisäksi lasketaan päästöt koko rakennuksen elinkaaren ajalta ja tällöin puhutaan kilojen sijaan tonneista hiilidioksidiekvivalentteja. Rakennuksen laskennallisena elinkaarena ja laskennan arviointijakson pituutena käytetään 50 vuotta, vaikka todellisuudessa rakennus toki voi olla olemassa paljon pidempäänkin. Pinta-alaan suhteuttamalla eri kokoisten rakennusten tuloksia voidaan verrata keskenään.
Kädenjälki kuvaa hyötyjä
Jalanjälki kuvaa rakennuksen päästöjä ja sen vastakohtana lasketaan myös hiilikädenjälki, joka kuvaa niitä ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman kyseistä rakennushanketta. Esimerkkejä tällaisista hyödyistä ovat rakennusosien tai materiaalien kierrätyksen tai uudelleenkäytön avulla vältetyt kasvihuonekaasupäästöt, rakennuksessa tai tontilla tuotettu uusiutuva energia sekä rakennusmateriaaleihin varastoitunut hiili ja niihin elinkaaren aikana sitoutuva ilmakehän hiilidioksidi.
Puurakenteiset rakennukset varastoivat ja sitovat hiiltä, joten niitä voidaan pitää hyvänä ratkaisuna verrattuna vaikkapa betonirakenteiseen taloon. Puun tulee kuitenkin olla peräisin kestävästä lähteestä eikä sen hakkuulla ole pysyvästi heikennetty ekosysteemin kykyä sitoa hiiltä. Hiilikädenjälki esitetään negatiivisena lukuna, mutta sitä ei voi vähentää hiilijalanjäljestä.
Mikä on hyvä tai huono arvo?
Hiilijalanjäljen arvon eli ympäristölle haitallisten päästöjen määrän tulisi tietysti olla mahdollisimman pieni. Vertailuksi voimme ottaa tunnetusti päästöjä aiheuttavan lentomatkailun. Finnairin päästölaskurin mukaan edestakainen lento Helsingistä Bangkokiin Airbus A350-900 koneella aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä 911 kg/matkustaja.
Sievi Asuntojen Pirkkalaan rakentaman As. Oy Hovipojan 92,5-neliöinen 4–5h+k+s rivitaloasunto puolestaan aiheuttaa vuodessa hiilidioksidipäästöjä 931 kg. Tällaisen perheasunnon vuosittaiset päästöt ovat siis kutakuinkin yhtä paljon kuin yhden matkustajan edestakaisen Thaimaan-lennon päästöt. Esimerkkinä käytetyn As. Oy Hovipojan asunnon hiilikädenjälki on noin -626 kg hiilidioksidiekvivalentteja vuodessa. Hovipojan hiilikädenjälkeä kasvattaa mm. tontilla maalämmöllä tuotettava energia sekä puun käyttö rakennusmateriaalina.
Kun ostat Sievi Asuntojen asunnon, saat ennen kaupantekoa tutustuttavaksesi kohteen hiilijalanjälkiraportin. Sen avulla tiedät varmasti tehneesi vastuullisen valinnan!